Jassun elämää

Facebook ja muut sosiaaliset mediat ovat tulleet äärettömän suosituiksi viime vuosien aikana, käyttäjiä löytyy kaikista ihmiskuntaluokista ja näiden tekninen tietämyskin vaihtelee aivan laidasta laitaan. Sosiaalisesta mediasta onkin tullut uusi kiertokirjeiden ja hoaxien kiertopaikka, juurikin tietämättömien käyttäjiensä takia.

Varsinkin facebookissa saa viikottain nähdä, yleensä samojen käyttäjien toimesta, erilaisten varoitusviestien jakamista. Normaalisti seuraavat määreet täyttyvät kerrasta toiseen :

•    Varoitetaan hakkereista, viruksista ja kaikenlaisesta muusta josta ei välttämättä ymmärretä yhtään mitään – varoitusta höystetään mitä päättömimmillä uhkakuvilla aina kovalevyn formatoitumisesta sähköpostien julkituloon.
•    Jokaisessa viestissä kehoitetaan jakamaan sitä eteenpäin kavereille, yleisimmin omalla seinällä. Ja porukkahan jakaa, kun kaveri kerran kehottaa. huoh…
•    jakajana toimii henkilö, joka tuskin tietää oikeasti edes mikä on hakkeri, tai miksi nuo varoitusviestit ovat vääriä.

Olen seurannut näitä varoituksia jo vuosia, enkä ole nähnyt niiden joukossa yhtäkään oikeaa uhkaa. Olen myös koittanut kertoa näitä jakaville ihmisille etteivät jakelisi varoituksia, joista eivät ymmärrä mitään.  Valitettavasti tuntuu että käyttäjän muisti on suhteellisen lyhyt ja parin viikon päästä on taas joku uusi “kauheus” jaossa.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että Facebook on Suomessa niin suosittu palvelu, että siellä oikeasti oleva tietoturvauhka olisi muutamissa tunneissa Iltalehden etusivun lööppinä ja esim cert.fi:ssä. Käyttäjien ei tulisi koskaan jakaa “varoituksia”, joita eivät voi/osaa itse todentaa.

Lyhyenä ohjeena sanoisin että älä jaa mitään varoituksia, vaan katkaise tuo ketju omalta kohdaltasi aina jos et voi vahvistaa varoitusta jostain luotettavasta lähteestä. Muutenkin kannattaa olla välittämättä yhtäkään viestiä joka kehottaa jakamaan sitä eteenpäin. Tuskin osallistut kiertokirjeiden toimitukseen netin ulkopuolellakaan?

Hoaxin voi monesti todentaa äärettömän helpolla tavalla : kopioi pätkä varoitusviestistä Googleen ja suorita haku. Yleensä saat monta sivullista linkkejä missä näkemäsi varoitus todetaan hoaxiksi. Useimmiten löytyy tieto, että viesti on pyörinyt jo vuosia. Se että et löydä haulla mitään aiheeseen liittyvää, ei tarkoita sitä että varoitus olisi todellinen!

Äärimmäisen hyvä linkki facebookin käyttäjille: http://www.facebook.com/ohjesivusto – Facebookin vaarat -ryhmän sivu, täältä löytyy usein tieto näistä ”varoituksista” ja siitä että ne eivät ole oikeita.

Myös poliisi on kehoittanut käyttäjiä jättämään kiertokirjeet omaan arvoonsa : Poliisi: Facebookin varoituksista 99 prosenttia höpöhöpöä

Nyt on kulunut reilu vuosi siitä kun muutimme kerrostalosta omakotitaloon, on siis aika hieman summailla asumismuotojen eroja.

Kun lähdimme asunnonvaihtoa suunnittelemaan oli meillä jonkunlainen kuva mitä halusimme. Uuden asunnon piti sijaita pääkaupunkiseudulla ja sen tuli olla (mieluisuusjärjestyksessä) rivitalo, erillistalo, paritalo tai viimeisenä vaihtoehtona omakotitalo – rakennusvuosi piti olla mielellään 2000 luvulta ja kohteessa pakollisena pidettiin omaa lämmintä autotallia. Kävimme katsomassa useita kymmeniä kohteita aina rivareista omakotitaloihin, kunnes päädyimme nykyiseen kotiimme, 2002 rakennettuun Vantaalla sijaitsevaan omakotitaloon.

Aiemmin olimme asustelleet kerrostalossa ja itseltäni löytyi kokemusta myös 15 vuoden ajalta huoltoyhtiöllisestä rivitalosta, jollaisen löytäminen nykyään tuntui mahdottomalta. Kaikissa rivareissa mitä kävimme katsomassa oli “asukkaat hoitavat itse kunnossapidon”, joka suomeksi tarkoitti yleensä esim vuoroviikoin tapahtuvia lumitöitä. Sama käytäntö oli pari- ja erillistaloissa.

Omakotitalo oli meillä alunperin viimeisenä listalla mm sen takia, että niissä (ellei ole yhtiöitetty) on huomattavasti korkeampi varainsiirtovero. Asunto-osakeyhtiöissä veron määrä on 1.6% kun kiinteistöissä (norm. omakotitalot) määrä on 4% . Esimerkiksi 400 000e:n asunnossa tämä tarkoittaa euroissa 6400e vs 16000e, eli aikamoista eroa. Lisäksi toki myös se, että kaikki työt ja kulut tulevat itse maksettavaksi täysimääräisenä mietitytti.

Nyt kun asumista omassa talossa on vuoden verran takana on ajatuksemme hieman muuttuneet. Se että kaikki työt tarvitsee tehdä itse ei ole välttämättä huono asia, tässä nimittäin vastaat ainoastaan itsellesi näistä asioista. Jos ei huvita tehdä lumitöitä joka päivä niin sitten et tee – itse ehkä kärsit mutta kukaan (vaimon lisäksi) ei tule naputtamaan asiasta – toista on esim paritaloissa joissa on sovittu vuoroviikoin asioiden hoitaminen – tässä tavallaan sinulla on niinä kiirepäivinäkin pakko lunastaa velvollisuutesi oli aikaa tai ei.

Muutenkin kulujen maksaminen itse ei ole mörkö, tässähän maksetaan vaan siitä mitä itse kulutat, käytät, haluat korjata tai hajoitat. Jos vesilasku riepoo, et voi syyttää naapuria vaan olet ihan itse ne vedet käyttänyt, sama pätee sähköön tai jätehuoltoon. Oikeastaan ainoa mihin itse ei pääse vaikuttamaan on kiinteistövero, mutta tämä on niitä pakollisia pahoja.

Suurimpia huomioita asumistyylin eroissa esim kerrostaloon on ajan käyttö. Kerrostalossa kun tulit kotiin niin heitit repun nurkkaan, vedit ajokamppeet niskaan ja lähdit prätkällä ajamaan – nykyään mietitään että pitääkö ajaa nurmikkoa, tarvitseeko esim lämpöpumppujen suodattimia putsailla, hotalkoja hommata takkaan, kattoa pestä/huoltaa tai muuta vastaavaa, jka aiemmin hoiti talonmies. Suurimmaksi osaksi kaikki tämä homma näkyy prätkän mittarissa, johon kaudella 2011 on kertynyt ainoastaan 4000 km aikaisemman noin 15 000km sijaan.

Kaiken kaikkiaan paljon on jo tässä vaiheessa ehditty oppimaan ja oma rauha on kyllä aika mukava asia, kukaan ei mussuta jos haluat yöllä katsoa leffaa kotiteatterin nupit kaakossa tai jos sattumalta remontti venähtää hieman klo 21 myöhemmäksi. Myöskin kylmänä talvi-iltana on mukava heittäytyä takan eteen nauttimaan lämmöstä tai kesällä makoilla oman omenapuun katveessa.

Kotimainen chilikulttuuri on alkanut nostaa viime vuosina päätään, joissain ravintoloissa saa nykyään jo ihan oikeasti potkiviakin annoksia, silti vielä markkinoinnissa tulisina mainostetaan ruokia joita syödessään miettii että kenen mielestä ne ovat olleet tuon arvosanan arvoisia.

Tammelasta löytyy erittäin persoonallinen ravintola Keppana Kellari. Kyseisen ravitsemusliikkeen listalta löytyy myös Harmageddon pihvi, joka on saanut jotkut perustamaan sen ympärille jopa oman “motoristikerhon”, Harmageddon Brothersin.

Kävin tänään moottoripyöräretkelläni testaamassa kyseisen lihakimpaleen. Annokseen kuuluu valitut perunat, salaatinlehti, pari palaa kurkkua, ananasrengas, siivu tomaattia, grillattu banaani ja sitten toki tuo paljon “mainetta” kerännyt pihvi. Hintaa annoksella on 16,50€.

Syötyäni annoksen katsoin hieman huvittuneena noita Harmageddon Brothersin videoita hikoilevista isoista miehistä. Annos nimittäin on toki ihan maistuva, mutta ei siinä kyllä kummoisesti poltetta ollut. Leikkeen sisään on tungettu maustetahnaa, jonne on silputtu aromista päätellen jotain Annuum-sukuista chiliä muiden mausteiden lisäksi.

Harmageddon on varmaankin vanhalla suomalaisten mittakaavalla katsottuna “tappavan tulinen”, mutta jos yhtään on harrastanut chilejä tai tulista ruokaa, niin kyhäelmä jää tulisuudessa enemmänkin säälittäväksi. Sanoisin että pikantti lisä tuohon maustetahnaan, voisi olla vaikkapa Blair’s Death Rain Nitro tai esim tujaus Dave’s Ultimate Insanity -chilikastiketta. Vaihtoehtoja on nykyään kyllä tarjolla ja esim tukusta noita löytyy hyvinkin laidasta laitaan.

Yleisarvosana annokselle : **½

Perustelut: Ei kovin tulinen eikä mikään kummoisen kokoinenkaan annos, maultaan ihan hyvä. Jos tulisuutta ei hehkutettaisi niin paljoa tuon kohdalla ruokalistassa, voisi pisteitä ropista enemmänkin – nyt kuitenkin kun tulisuutta mainostetaan erikseen niin poltteen puute laskee arvosanaa.

Harmageddon olisi ollut kova sana 90 luvulla tai 2000 luvun alussa, mutta nyt se pitäisi päivittää nykypäivään. Nykyään kun tulisuus ei ole enää välttämättä sitä mitä kebab-ravintolan “tulinen” tomaattilitku on.

Jälkihuomautus: Pihvin maustetahnaa on selkeästi hieman paranneltu vuosien varrella, itse kävin edellisen kerran Keppanassa syömässä Harmageddonin vuonna 2008, tuolloin annos meinasi jäädä kesken, mutta ei chilin vaan sen suolaisuuden takia – illalla meni 3 litraa kokista pelkkään janoon. Nyt onneksi suolaisuus ei tullut silmille, mutta ei kyllä tulisuuskaan. Arvelin että olin saanut tuolloin maanantaikappaleen pihvista, joten nyt se piti käydä sitten syömässä uudestaan.

Pitkällinen hiljaiselo blogin suhteen saa nyt päättyä, pitää koittaa ottaa itseään niskasta kiinni ja aktivoitua. Viimeinen reilu puoli vuotta on pitänyt todella kiirettä ja elämässä on tapahtunut paljon.

Keväällä päätimme myydä vanhan asuntomme ja metsästää uutta ja isompaa tilalle, noin 30 asunnon katselmuksen jälkeen haaviin tarttui Tikkurilan vierestä tuollainen 2002 rakennettu omakotitalo – nyt sain kauan haaveilemani oman saunan, pihan, grillin, takan ja autotallinkin. Perheeseen saapui myös toinen moottoripyörä, sekä toki jo viime Joulukuussa ruskea Labradorinnoutaja Cola, joka omalta osaltaan pitää meidät kiireisenä.

Muutto kerrostalosta omakotitaloon on ollut aikamoinen kulttuurishokki. Vaikka olenkin asunut suurimman osan elämästäni rivitalossa on tilanne, jossa itse olen huoltoyhtiö, talonmies ja yleismies jantunen minulle uusi. Tässä on viimeisten kuukausien aikana opiskeltu kaikenlaista aina kattotiilien vaihtamisista lähtien. Lisäksi ostoslista on ollut uskomattoman pitkä lähtien aina rautakangesta päätyen rouhonleikkureihin. eli asioihin jotka aiemmin olivat itsestäänselvyyksiä taloyhtiön puolelta.

Jos pitää näin lyhyen ajan jälkeen vertailla omakotitaloa kerrostaloon niin yksi asia nousee ylitse muiden; rauha. Kukaan ei kolistele ylhäällä, alhaalla tai seinän takana – myöskin jos huvittaa yöllä katsoa leffaa kotiteatterin nupit kaakossa ei tuo ketään häiritse.

VR on taas kunnostautunut tänä talvena erinäisillä selityksillä, tuntuu että on täysin mahdotonta saada junat kulkemaan ajallaan. Jos ei ole liikaa pakkasta niin sitten sitä on liian vähän, tuntuu ettei koskaan ole sopiva keli junillemme.

Vaikuttaa siltä että myös VR:n henkilökunta on kypsynyt ainaisiin ongelmiin, tähän viittaa ainakin kuulutus parin päivän takaa aamun M-junassa, kun juna oli seissyt jokusen minuutin Huopalahden ja Ilmalan välillä: “Hyvää huomenta matkustajat. Kaikkien suureksi yllätykseksi ratahallintokeskuksen huollon piirissä olevassa,
erittäin luotettavassa, asetinlaitteessa on taas vikaa. Matkamme takkuaa tästä syystä Helsinkiin asti” – porukka antoi aplodit.

Youtubesta löytyy loistava Ismo Leikolan tulkinta “Pendolino”, joka kuvaa aika hyvin tätä kotimaista junaliikennettä.

(biisi alkaa noin kohdasta 0m 52s)

Pendolino Suomessa, eikä olla aikataulussa
tottuneesti kuuluttaa kuljettaja
Vikaa on moottorissa ja ratti epäkunnossa
ja jotain ihme luntakin tippui taivaalta.

No joltain taisi unohtua, yksi pieni asia,
paskimmat junat tehdään Italiassa!
No toimii ne aina sillontällön paitsi talvella.
Kuka vittu näitä oikein päätti tilata?

Mutkassa hieman kallistaa aika monia oksettaa,
vaunuun astuu kaksi miestä sinisen puhuvaa:
Viiksi-pete hilse-pat, konduktöörejä molemmat,
kumpainenkin suurta leimaisinta heiluttaa.
Matkaliput katsotaan, Viiksi-Pete ilmoittaa,
Hilse-Pat on innoissansa kädet hikoaa.
Jos et ehtinyt asemalta ostaa lippua,
lisämaksu on kuusi euroa.

Ravintolavaunussa kaikki on helvetin kallista,
puoli litraa vettä maksaa kaksi euroa.
Silti riittää juoppoja jotka kaatuu päälle mutkissa
ja kaikki paitsi kalja lämmitetään mikrossa.

Vessoja on harvassa, puolet epäkunnossa,
“toimii kuin junan vessa” on paska sanonta.
Haisee pahalta eikä kehtaa jättää raitoja,
ja yllättävän epämukavia on runkata.

PC-pistokepaikalla stressaantunut tunnelma,
liikemiehet suunnittee sijoituksia.
Kofeiinin voimalla he antavat kaikkensa,
jotta maailma olis huonompi paikka huomenna.
Rikkaimmat kaikista istuu bisnesluokassa,
vakavina selailevat taloussanomia.
Jos Nokia nousi yli 4 prosenttia
on varaa ottaa vielä toinen kuppia kahvia

Opiskelijakortilla pääsee puolella hinnalla,
mutta siltikin tulee halvemmaksi mennä autolla.
Kuuntelin liikenneministeriä se sanoo “julkisia käytä”,
no ennen kuin neuvot muita ota pää pois perseestä!

Vihdoinkin perillä, yli puoli tuntia myöhässä.
Vastaan tullutta kaveria hieman kismittää.
Mutta kaikki kääntyy parhain päin ja päivä pelastuu,
kun bisnesluokasta ulos astuva mulkku kompastuu.

Olen lähiaikoina kummaksunut Suomen poliisin käytäntöjä useastikin, pääasiassa liittyen ministeriön laittomien ohjeiden noudattamiseen ampuma-aseiden kanssa ja siihen että nykyisen lain sijaan noudatetaan jotain mahdollisesti joskus, jossain muodossa, tulevaa lakia. Tänään sitten lehdestä löytyi uusi tapaus.

Se miten ampuma-aseiden kanssa on toimittu väärin on märehditty tuolta osin moneen kertaan tässäkin blogissa ja todettu vääräksi hallinto-oikeudenkin toimesta, mutta uusin tapaus liittyy näiden parin isoäidin karkoitukseen:

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan ratkaisun taustalla on se, että asiaan liittyvän lainsäädännön odotetaan muuttuvan jo lähiaikoina.

Poliisin ohjeiden mukaan käännytys olisi oikeuden päätöksen jälkeen aloitettava välittömästi, mutta Paateron mukaan poliisi voi tulkita omia ohjeitaan niin kuin parhaaksi katsoo.

Asiassa on päätöksen antanut jo korkein hallinnollinen oikeustasommekin, korkein hallinto-oikeus, nyt kuitenkin poliisin mielestä tätä ei tarvitse noudattaa. En käsitä. Voikohan tätä soveltaa muuallekin? Esimerkiksi vedota tv-maksun maksamatta jättämiseen sillä, että lähiaikoina on todennäköisesti tulossa laki joka poistaa tv-maksun nykyisessä muodossaan. Veikkaan että ei menisi läpi.

Se että poliisi ei noudata nykyistä lakia on todella outoa, “uutta lakiahan” ei ole olemassa niin pitkään kunnes eduskunta on sen hyväksynyt – siihen asti se on sanahelinää ja arvailuja. Suuri mahdollisuus on myös että mitään “uutta lakia” ei ole edes tulossa!

Täkäläinen oikeusjärjestelmä on toki tunnettu siitä, että ensimmäinen “oikea” oikeusaste on hovioikeus, käräjäoikeuden jääden vain pakolliseksi välivaiheeksi, mutta että korkeimmankaan oikeusasteen päätöksillä ei ole enää mitään väliä pistää koetukselle uskon koko systeemiin.

Todettakoon näin loppuun, että minulle on ihan se ja sama jäävätkö nämä mummot tänne, vai lähetetäänkö heidät kotiin. Kritisoin vaan sitä että nykyään tuntuu poliisilla olevan ihan omat säännöt, joita eivät koske korkeimmankaan hallinto-oikeuden päätökset.

Onko todella näin että poliisilla on tässä maassa ihan omat ylivaltaiset sääntönsä?

Luvallisella yhden käden aseella tehdään tavallisena vuonna keskimäärin vain kaksi surmaa. Jos tilastossa huomioidaan koulusurmat, jää käsiasesurmien määräksi 2000-luvulla yhä 4,4 surmaa vuodessa. Vaikka yksikin kuollut on liikaa, niin onko kuitenkaan olemassa mitään hysteriaa vaativaa ongelmaa?

Tiesitkö, että tavallisena vuotena suomalaisista…

84 tukehtui ruokaansa
80 kuoli paleltumalla
75 paloi hengiltä
56 surmattiin teräaseella
41 voitti päävoiton lotossa
39 kuoli saunan kuumuuteen
2 ammuttiin luvallisella pistoolilla

Luvallisten pistoolien lunastaminen maksaisi noin 300 miljoonaa euroa, entäpä jos sijoittaisimme summan terveydenhuoltoon ja koulujärjestelmään?

Lähde: http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/uploads/tiedotteet/ilmoitus1.pdf (jonka lähteenä mm : http://www.optula.om.fi/ ja http://www.stat.fi/ )

Helmikuussa käynnistämäni prosessi on nyt saatettu Helsingin Hallinto-oikeuden toimesta päätökseen – päätös perustui lakiin (niinkuin sen kuuluukin), joten valitukseni meni läpi. Tämä on nyt omien laskujeni mukaan kai kymmenes harrastajan voittama tapaus samasta aiheesta.

Poliisin päätös käyttää sisäasiainministeriön kiertokirjettä lakia korkeampana dokumenttina kaatui odotetusti. Helsingin hallinto-oikeus toteaa päätöksensä perusteluissa:

Ampuma-aselain 53 §:n 1 momentin mukaan hallussapitolupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi.

Ampuma-aselaista annetun hallituksen esityksen (HE 183/1997 vp) 53§:n 1 momenttia koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan hallussapitolupa olisi pääsääntöisesti annettava toistaiseksi voimassa olevana. Ertityisestä syystä hallussapitoluvan voisi kuitenkin antaa määräaikaisena. Tämä voisi olla perusteltua muun ohella silloin, kun kyseessä on luvansaajan ensimmäinen ampuma-ase.

Poliisilaitos on myöntänyt N.N:lle kymmenen vuoden määräaikaiset hallussapitoluvat <aseiden tekniset tiedot poistettu> perustellen päätöstään sisäasiainministeriön 29.9.2008 antamalla ohjeella. Poliisilaitoksen päätöksen perusteluissa ei ole esitetty ampuma-aselain 53 §:n 1 momentissa erityistä syytä ampuma-aseen hallussapitolupien antamisen määräaikaisuudelle. Näin ollen poliisilaitoksen päätös on kumottava ja asia palautettava sille uudelleen käsiteltäväksi.

Ensimmäinen erä on nyt siis voitettu, seuraavaksi pitää asioida poliisin kanssa uusien lupakorttien saamiseksi jotta saadaan nekin hoidettua oikeilla merkinnöillä oleviksi…

Toivoa vain sopii että jossain vaiheessa näiden lainvastaisten ohjeiden käyttö lopetetaan ja sitä myöten kunniallisten harrastajien kyykytyskin vähenee.

Keväisen jenkkimatkan jälkeen olen saanut parillekin ihmiselle vastata kysymykseen “mitä minun kannattaa mennä katsomaan Las Vegasissa ja kuinka pitkään siellä kannattaisi minimissään olla?”. Kaupungissa on älyttömästä nähtävää, mutta itse raapaisen vaan pintaa, ja vain siltä osin kun itse menoon tutustuin.

Yleistä

Vegas on iso paikka ja joka päivä tapahtuu jotain mielenkiintoista. Sanoisin että 4-5 päivää on minimiaika, jos haluaa raapaista edes pintaa siitä kaikesta nähtävyyksien paljoudesta. Nyt jos lähtisin uudestaan, niin todennäköisesti varaisin pelkälle Vegasille viikon.

Kaupungin nähtävyydet keskittyvän sen pääkadun “Stripin” varrelle, katu on useita kilometrejä pitkä ja se kannattaakin valloittaa useana iltana pätkä kerrallaan. Kannattaa muistaa että Vegas on erämaassa, siellä siis yöaikaankin on yleensä painostavan hiostavaa ja jo muutaman kilsan kävelylenkki on suhteellisen rankka, onneksi kuitenkin kaikille casinoille voi mennä ihmettelemään ja nauttimaan ilmastoiduista tiloista.

Hotellit / Casinot

Kasinoita on vieri vieressä ja jokainen on omalla tavallaan nähtävyys.

Bellagio on yksi kaupungin hienoimmista hotelleista, huonehinnat lähtevät noin 500USD tasosta per yö, mutta välillä heillä saattaa olla tarjouksia joita voi hyödyntää – itse saimme reilulla sadalla dollarilla Bellagiosta huoneen. Hotellin edessä sijaitsee yksi Vegasin suosituimmista nähtävyyksistä, tanssivat suihkulähteet. Eri musiikkeihin perustuvia showta on yli 20kpl, joten suosittelen vähintään katsomaan niistä 2-3kpl.

Luxor on pyramidin muodollaan yksi kaupungin eroittuvimmista hotelleista. Huoneet sijaitsevat pyramidin ulkoseinillä joten yksi seinä on aina kalteva – myöskin hauska yksityiskohta hotellissa on sen hissit, nekin kulkevat nimittäin ylä/alaviistoon Hotellin sisällä on vaihtuvia näyttelyitä, sekä esim siellä nyt 10 vuotta majaileva maailman suurin Titanic-näyttely, jossa pääsee mm ihailemaan kuuluisaa The big piecea, hylystä nostettua ruoria jota käytettiin viimeisiin korjausliikkeisiin, pientä keinotekoista jäävuorta ja satoja hylystä nostettuja esineitä – suosittelen tätä näyttelyä jos vähänkään Titanicin historia kiinnostaa.

MGM Grand casino on käsittämättömän iso kompleksi, jonka sisällä on vierailijoiden iloksi ilmainen Leijonan luola – casinolla asustelee siis x kpl leijonia joiden elämää voi seurata. Casinolla pidetään myös showta ja konsertteja joihin voi lippuja hankkia lippuvälittäjien kautta, showtarjonnasta hieman myöhemmin lisää.

Mirage -hotellin edustalla on todella näyttävä tulivuori-show, joka kannattaa ehdottomasti tsekata ohikulkiessa – tämä on siis ilmainen ja sitä voi seurata näppärästi ihan jalkakäytävältä.

Paris hotellicasino sijaitsee suoraan vastapäätä Bellagiota, samalla kun ihailee Bellagion tanssivia suihkulähteitä voi ottaa kuvat kuuluisasta Eiffel-tornista – monet ovat sanoneet että torniin ei kannata mennä, ei ole kuulemma hintansa arvoista, joten ainakin me jätimme tuon kohteen väliin. Sen verran todetaan että ilta-aikaan Eiffelin juurelta saa 2 litran mansikkamargariittoja Eiffelin muotoisessa lasissa, eikä hintakaan ollut paha (toukokuussa 2009 14USD).

Planet Hollywood casinossa en asunut, eikä se itsessään kovin erikoinen ollut, mutta jos naiskauneus kiinnostaa niin casinon Pleasure Pit kannattaa käydä kävelemässä läpi – mallinmitoissa oleva henkilökunta pukeutuneena korsetteihin ei ollut ollenkaan huono veto työasupoliittisesti

Stratospheren specialiteetti on yli 300m korkea näköalatorni, jonka katolla on huvipuistolaitteita. Hotellin vieraille torniin meno on ilmaista ja laitteisiinkin pääsee alennuksella. Tornissa löytyy mm krääsäkauppa, Starbucksin kahvila ja sohvia missä voi istuskella ja ihailla maisemia.

Venetian casinolla kannattaa käydä tsekkaamassa sisälle tehty Venetsia gondooleineen ja kanavineen. Erittäin tyylikäs ja viihtyisä paikka.

Jos on vuoristoratojen ystävä, niin ainakin New York, New Yorkista ja Saharasta moiset löytyvät.

Showt

Vegas on pienestä Suomesta tulevalle aivan uskomaton paikka tarjoamansa viihteen puolesta. Showt vaihtelevat mutta jos listaan lyhyesti mitä kaupungissa oli meidän aikanamme, niin saanee hieman kuvaa:

- Tom Jones
- Beyonce
- Cher
- Criss Angel taikashow (kävimme katsomassa)
- Penn & Teller
- Jay Leno
- David Copperfield (kävimme katsomassa)
- Whoopi Goldberg

… liput maksava noin 50-200USD, mutta ottaen huomioon artistien laadun kannattaa showhun satsata. Showt pyörivät päivittäin ja ainakin mitä itse kyselimme, niin aina oli lippuja näytöksiin vapaana.

Jos haluamaasi showhun on liput loppuunmyyty, ei kannata heittää kirvestä kaivoon vaan suosittelen kysymään hotellin conciergelta lippuja – heillä on monesti showhun kiintiöitä ja vaikka muut saattavat myydä “ei oota”, niin hotellilta voi liput vielä irrota – itse saimme Copperfieldin showhun piletit tätä kautta.

Ruoka & Juoma

Vegasissa on Vegasin hinnat, tämä tarkoittaa selkeästi korkeampaa hintatasoa kuin muualla maassa varsinkin ruoassa. Erilaista ruokaa on paljonkin tarjolla, mutta mitää suuresti suositeltavaa ei ainakaan meille osunut eteen.

Juomapuoli on vegasissa hyvin edustettuna ja monesti edullistakin. Kannattaa muistaa että Casinoilla pelaajille juomat ovat yleensä ilmaisia, tarjoilivat kiertävät kysymässä mitä haluat juoda ja tilauksen saavuttua on kohteliasta tipata tarjoilijaa esim dollarilla – tähän kelpaa niin käteinen kuin pelimerkit. Valitse siis vaikka se 1c yksikätinen rosvo, jos et halua high rollereiden kanssa mennä lätkimään korttia, juomat kuuluvat diiliin.

Pari kokeilemaamme juomakohdetta joita voi suositella:

- Stratospheren “happy hour”: 4 tuntia aikaa ja saat juoda niin paljon olutta, margaritoja ja martineita kuin jaksat tuona aikana – hinta 20USD (tieto 5/09)
- Harley Davidson Cafen 3 litran margarita – hinta 32USD (tieto 5/09)
- Eiffel-tornin juurelta saa 2 litran mansikkamargariitoja tyylikkäässä Eiffel-tornin muotoisessa lasissa – hinta 14USD (tieto 5/09)

Muuta nähtävää

- Vegasista tehdään ohjattuja retkiä Grand Canyonille
- Hoover Dam on ajomatkan päässä
- Kaupungin laitamilla löytyy makee ampumarata missä pääsee ampumaan sarjatuliaseilla: lasvegasgunrange.net

Hyvä tietää

Kuten aiemmin tuli mainittua on Vegasissa kuuma, varsinkin kesäaikaan elohopea kipuaa jopa 45-50c tasolle päivisin.

Prostituutio on (puoli)laillista vegasista, mainonta on täysin julkista – käveltyäsi muutaman satametriä iltaisin on sinulla helposti tyrkytettynä 5cm nippu käyntikortin kokoisia esitteitä ja miksei vähän isompiakin. Kaupungissa tuntuu olevan joukko ihmisiä, jotka iltaisin vaan jakavat väkisin näitä esitteitä porukalle ja helpompi onkin ottaa nippu mukaan ja dumpata se seuraavaan roskikseen.

Yökerhoihin kaikkialle on iltaisin aika hyvänkokoiset jonot, eivätkä ne etene kuin madellen. Kaupungilla kaupataan niputtain erilaisia “ilmaiseksi sisään” pilettejä, mutta näihin ei kannata sortua – todellisuudessa pääsymaksu tulee kuitenkin maksettavaksi koska jonoa vaikka seisotetaan niin pitkään ettei näiden lippujen aikarajassa tarvitse ottaa ketään sisään.

Kannattaa huomioida että Vegasissa on Vegasin hinnat, tämä tarkoittaa sitä että esim jopa monikansallisissa ketjuissa (McDonalds, Burger king, Starbucks jne) on noin 1,5 kertaa muuta jenkkilää kalliimmat hinnat.

Helsingin Hallinto-oikeus on eilen antanut ensimmäisiä päätöksiään asiassa, josta itsekin olen samaan tuomioistuimeen valittanut. Kyseessä ovat siis nämä sisäministeriön ohjeen mukaisesti myönnetyt määräaikaiset “käsiaseiden” hallussapitoluvat, jotka olisi nykyisen lain mukaan pitänyt antaa toistaiseksi voimassaolevina.

Oikeuden päätös oli mannaa korville, aseluvistaan valittanut henkilö nimittäin voitti casen! Tämähän sinänsä ei kerro vielä mitään muista päätöksistä, eikä sano sitä että oma valitukseni käsiteltäisiin samoin, mutta osoittaa kuitenkin ihailtavasti sen, että hallinto-oikeus pohjaa tässä tapauksessa ainakin päätöksensä lakiin, eikä mihinkään pikaisesti kirjoitettuun (lain kanssa ristiriidasssa) olevaan ohjeeseen.

Perusteluina tapauksessa hallinto-oikeus on linjannut aivan oikein että “päätöksen perusteluissa ei ole esitetty ampuma-aselain 53 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityistä syytä hallussapitoluvan antamisen määräaikaisuudelle” – perusteena alunperin lupakäsittelyssä oli siis käytetty ainoastaan tuota ministeriön ketjukirjettä, joka ei voi lakia alempana dokumenttina kävellä itse lain yli. Toistan hieman itseäni ja lainaan valituskirjelmää koskevaa kirjoitustani :

Suomen Perustuslaki määrittää pykälässä 107:

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa

asiaa käsitellään myös pykälässä 2:

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Omien valitusten päätöksiä odotan valmistuvaksi tässä parin kuukauden sisään, sitten näkee mitenkä asiaa on tuossa tapauksessa tulkittu.

Loppukevennyksenä laitettakoon video, joka osuvilla teksteillään kiteyttää aika hyvin ampuma-aseharrastajien keskuudesta aistittavia tuntoja nykytilasta: